Vuosi 2005 oli mielenkiintoinen vuosi. Tuotantoa oli yllin kyllin ja päädyinkin jakamaan vuoden kahteen osaan, koska runoissani huomaa selkeästi nämä eri jaksot. Ensimmäinen osa on täynnä rakkautta ja iloa, toinen osa onkin sitten surun täyttämä ja kasvamista täynnä.
Päädyin siihen astisen elämäni tasapainoisimpaan ja vakavimpaan seurustelusuhteeseen edellisen vuoden lopussa ja suurin osa runoistani kertookin tästä ihanasta rakkaudesta. Osassa 2 myös siitä tuskasta, jota eroaminen aiheutti. Olin käynyt myös edellisenä kesänä rippileirin ja uskon elämäni vahvistui ja aloin olla mukana seurakunnan toiminnassa. Näissä runoissa alkaa näkyä heijastuksia siitä, miten käsittelin elämääni Jumalan kautta. Kipuilin myös sitä, että aloin tulla vaiheeseen, jossa moni nuorista kokee olevansa jo niin vanha ja tietävänsä lähes kaikesta kaiken. Ah, tuo suuri rakkaus minun sydämessäni...
--------------------------------------------------------------------
Koti on siellä missä sydän..
Tuijotat minuun tyhjällä katseella.
Tuijotat ja on kuin etsisit jotain silmistäni.
Sekoitan hiuksiasi, kosketan nenänpäätäsi ja kasvoillesi sulaa hymy.
Vedät minut lähemmäs ja kuiskaat korvaani:
"Rakastan sinua"
Hymyilen ja lämmin tunne läikähtää sisälläni.
Rutistat minut syliisi ja minun on hyvä olla.
Katselen ympärilleni, näen rakkaita ystäviäni.
Ymmärrän.
Olen kotona.
-09.01.2005-
--------------------------------------------------------------------
Istun
Istun yksinäni hiljaa.
Paha olla, ei henki kulje.
Mietin, olen ajatuksissani.
Kosketat olkapäätäni ja tunnen nousevani kuolleista.
Herään, enkä olekaan enää yksin.
Sinä olet kanssani.
-31.01.2005-
--------------------------------------------------------------------
Aurinko lämmittää, nauru heläjää.
Kaikilla on hauskaa, mäkin jaksan nauraa.
Kaikki on niin helppoa, kun ei tarvitse miettii muuta.
Antaa mennä vaan, ei sitä sitten enää kaduta.
Otetaan rennosti vaan, chillaillaan ja lauletaan.
Muistot säilyy ja niin mekin.
Muisto kesäisestä päivästä, joka vietettiin yhdessä..
-19.06.2005-
--------------------------------------------------------------------
Ikävä
Koko kesäloma vierähtää niin nopeaan. Aika juoksee aivan liian lujaa.
Ei sitä ehdi hengähtämään ja miettimään. Ei ehdi kaipaamaan ja huolehtimaan.
Mutta viisikin minuuttia hiljaisuutta yksin saa mieleen jokaisen, jonka kiireessä unohtaa.
Jokaisen, jonka päivän kuumuudessa tiputtaa pisaroina maahan.
Muistaa jokaisen.. Minun on ikävä!
-06.07.2005-
--------------------------------------------------------------------
Liian nuori ymmärtämään..
Sä vähättelet mua jatkuvasti.
Sä et edes vielä ymmärrä, kuinka pahalta se musta tuntuu.
Mun tekisi mieli huutaa ja itkeä.
Ja silti, mä rakastan sua.
Mä rakastan, eikä se vaadi sulta muuta kun, että olet olemassa.
Mut ehkä sä jonain päivänä ymmärrät, kuinka sä satutat mua vähätellessäs mua.
Kunpa sä et tekisi niin.
Illalla nukahdan kyyneliin...
-15.07.2005-
--------------------------------------------------------------------